Muistan venäläisen luennoitsijan vitsin yliopiston kansainvälisen kommunikaation kurssilta: ’Suomessa kaikki toimii, mutta mitään ei saa tehtyä. Venäjällä mikään ei toimi, mutta mikä vain on tehtävissä.’ Tällainen tasapainottelu valmiuden ja sovellettavuuden välillä pätee myös muissa asiayhteyksissä, ja … Read More
Aiemmin kävin läpi keinoja selvittää, kuinka edeltäjäsi käyttivät DoX CMS:ää, jos he eivät jättäneet jälkeensä sisäistä dokumentaatiota aiheesta. Kuten korostin kyseisessä artikkelissa, sisäinen dokumentaatio koskien oikeita käyttötapoja on erittäin tärkeää. Tämä pitää paikkansa kaikkien rakenteisten dokumentointijärjestelmien … Read More
Törmään hieman liian usein tilanteisiin, missä ainoa sisäinen kirjoittaja on vaihdettu toiseen ja uusille kirjoittajille ei ole jätetty lainkaan sisäistä dokumentaatiota DoX CMS:n käytön tueksi. Pitäkää yllä sisäisiä käyttöoppaita. Kukaan ei halua joutua kyseiseen tilanteeseen. Syynä … Read More
Moni tekniseen viestintään liittyvä työnimike kuten ’informaatioarkkitehti’ viittaa informaatioon joko suorasti tai epäsuorasti. Samanaikaisesti koko tämänhetkistä yhteiskuntaamme määrittää datatalous, joka perustuu datamassojen kokoamiseen ja jalostamiseen lisäarvoa tuottaviksi. Informaatio ja data ovat toisiinsa niin läheisesti liittyviä käsitteitä, … Read More
Rakenteinen kirjoittaminen ja sitä tukevat järjestelmät muodostavat monivaiheisen prosessin. Vaikka tämän prosessin yksityiskohdat voivat poiketa eri toimijoiden tarpeiden mukaisesti, järjestelmiin on rakennettu oletustyönkierto. Tämä oletustyönkierto on runko, jonka varaan muutokset prosessissa tehdään ja joka rajoittaa mahdollisia … Read More
Kun osallistuin 2022 VAKKI-symposiumiin, keskustelin yhden esitelmän päätteeksi esitelmöijien käsittelemistä dokumentaation käytettävyyden lisäämisen keinoista. Kyseessä oli sisällön vahvempi kohdistaminen käyttäjäkohtaisten tarpeiden mukaiseksi ja kuinka tämä turhan usein tapahtuu muiden kuin käyttäjän itsensä tekemiin oletuksiin soveltuvasta osaamistasosta. … Read More
Tämä artikkelisarja, josta käytän nimeä ’Akatemietintöjä’, tarjoaa muita neuvovia kirjoituksiani hieman teorialähtöisemmän näkökulman sekä teknistä että rakenteista kirjoittamista koskien. Ajattelin olevan mielenkiintoista soveltaa opintojani koskien esimerkiksi kielifilosofiaa, kulttuurievoluutiota ja kognitiolingvistiikkaa näihin aihepiireihin. Tässä ensimmäisessä osassa keskustellaan … Read More
Tämä on ainakin toistaiseksi viimeinen osa tätä sarjaa eroista suoran tekstinkäsittelyn ja rakenteisen dokumentoinnin välillä. Tyylitiedostoihin on viitattu useampaan otteeseen aiemmissa osissa. Ne kytkeytyvät olennaisella tavalla eroihin suhteessa suoraan tekstinkäsittelyyn, koska kaikki sisällön asettelun ja tyylittelyn … Read More
Rakenteisen dokumentoinnin määrittävä tekijä on sisällön jakaminen itsenäisesti hallinnoituihin moduuleihin. Tällainen paloitteleminen tarkoittaa, että julkaisuvaiheessa sisällöt täytyy kasata yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä artikkeli käy läpi seikkoja, jotka tulee huomioda julkaisun kasaamisvaiheessa. Huomionarvoisia seikkoja liittyen julkaisujen kasaamiseen rakenteisen … Read More
Varsinaisen sisällön muokkaamisen lisäksi rakenteinen dokumentointi kattaa myös muita järjestelmiä, joita se tukee ainakin paremmin kuin suora tekstinmuokkaus. Esimerkiksi sisällön revisiointi eli sen jakaminen erikseen hallinnoitaviin muutosversioihin on helpompaa, kun sisältö koostuu alkujaan itsenäisesti hallinnoiduista moduuleista. … Read More